Tervetuloa Lahteen ja Sibelius-taloon SAK-päivien viettoon hyvä ay-väki!
Ensiksikin haluaisin mainita, että tämä SAK-päivien pitopaikka Kokous- ja kongressikeskus Sibeliustalo on Taloustutkimus Oy:n tutkimuksen mukaan paras Suomen suurista kongressikeskuksista. Sibelius-talon syntyhistoriasta voi mainita sen verran, että päätös talon rakentamisesta jakoi Lahden valtuustoa ryhmärajoista piittaamatta. Ratkaisu rakentamisesta syntyi äänestäen ja pienimmällä mahdollisella erolla. Päätöksen jälkeen rivit koottiin ja talo on otettu eri järjestöjen ja tahojen tapahtumien pitopaikaksi. Yksi pelko oli, että talosta tulisi korkea kulttuurin kehto, jonne ei ns. tavallisella kansalla olisi asiaa. Tämäkin pelko on osoittautunut turhaksi, sillä jo vuonna 2000 talossa järjestettiin ”Roll Over Sibelius” konsertti. En tiedä onko tämä minulle kunniaksi, mutta täytyy todeta, että olin vahvasti vaikuttamassa tämän tapahtuman, jota ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua korkea kulttuuriksi, toteuttamiseen. Sittemmin täällä on järjestetty niin viihde- kuin klassisen musiikin konsertteja, ammattiosastojen ja liittojen juhlia. Ja viime vuonna Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen tapahtuma.
Varsinaisesti tässä avauksessani haluan kertoa toimintaympäristöstä, jossa SAK:lainen ay-liike täällä Lahdessa toimii. Lahden työttömyysprosentti on 90-luvun alun lamasta saakka ollut Suomen korkeimpia. Lama koetteli Lahtea erityisesti siksi, että menetetyt työpaikat olivat matalan koulutustason työpaikkoja ja elettiin pitkälti Neuvostoliiton kaupan varassa. Pitkään työttömyysprosentti pysytteli 20 tietämissä ja viimeisempien tilastojen mukaan on luku laskenut 16:n, jota ei voi suurena edistyksenä pitää. Verrattuna muihin saman kokoluokan kaupunkeihin työttömyysasteemme on n. 2% korkeampi. Koko Hämeen TE-keskuksen alueella työttömyys% oli heinäkuussa 12,4. Työttömyyden rakenteesta johtuen pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa koko ajan. Vajaasta 12.000 työttömästä työnhakijasta yli puolet eli n. 6700 on vaikeasti työllistettäviä. Tämä osuus tulee todennäköisesti nousemaan tulevaisuudessa. Samansuuntainen kehitys näkyy myöskin yli 50-vuotiaiden työttömien määrässä. Jo nyt elämme aikaa ettei korkeasta työttömyydestä huolimatta avoimia työpaikkoja saada täytettyä.
Ay-toiminnan ja varsinkin SAK:laisen liikkeen kannalta tämä aika on merkinnyt lähinnä kamppailua työpaikoista lomautus- ja irtisanomisuhkien paineessa. Paljon on panostettu työllistämis- ja syrjäytymiskehitystä ehkäiseviin toimenpiteisiin eri toimikunnissa ja ohjausryhmissä. SAK:n Lahden Paikallisjärjestön avustuksella synnytetty Lahden Seudun Työttömien yhdistys on tänä päivänä merkittävä työllistäjä 3-sektorilla. Viime vuonna yhdistys täytti 10-vuotta. Juhlissa todettiin, että virkeästä toiminnasta huolimatta näitä juhlia ei olisi haluttu viettää. Toivottavasti 20-vuotis juhlat osoittautuvat tarpeettomiksi. Kaikista toimista huolimatta 90-luvun laman aiheuttama rakennemuutos, joka koetteli erityisen raskaasti juuri Lahtea ja Lahden seutua, tulee vielä pitkään näkymään Lahden työttömyystilastoissa. Tämän rakennemuutoksen kouriin joutuneita ihmisiä ja heidän asiaansa ei saa unohtaa vaikka uusi nousu onkin odotettavissa. Tästä uudesta noususta on näkyvissä monia merkkejä. Valtio on panostanut paljon Päijät-Hämeen ja Etelä-Suomen eri liikennehankkeisiin. Muuttoliike Etelä-Suomeen on kasvavaa. Lahden seudulla logistiikka-alan keskeinen kysymys on tehokkaat toimitila- ja tonttijärjestelyt. Kaikki yritykset tarvitsevat logistiikkapalveluita ja se on merkitty yhtenä tulevaisuuden kasvualana Lahden Seudun Elinkeinostrategiaan. Elinkeinostrategian luomisessa ja toteuttamisessa on keskeisessä asemassa Lahden ja ympäristökuntien omistama Lahden Seudun Yrityskeskus. Tulevaisuuden kasvualoihin logistiikan lisäksi kuuluvat matkailu- ja hyvinvointiklusterit eli yritysryppäät tai -verkostot sekä muotoilu, joista odotetaan merkittävää kasvua. Matkailu- ja hyvinvointipalvelut kuuluvat monen seudun elinkeinostrategiaan. Vahvimmin erityisesti Lahden osaamista meillä on varmastikin muotoilussa. Tällä alueella omaamme pitkät perinteet ja suurin valtti on koulutusorganisaatio mm. Lahden amkk:n Muotoiluinstituutti. Kansainvälisestikin on alettu korostaa muotoilua uutena ja olemassa olevia resursseja tukevana kilpailutekijänä. Lahdessa muotoiluun kiinteästi kuuluvia toimialoja ovat mm. keittiö- ja sairaalakalusteet sekä linja-autot. Tämän päivän Etelä-Suomen sanomissa professori Jyrki Kettunen kertoo Business Week-lehden jakaneen 24 muotoilupalkintoa, joista 21 tuotteessa oli muoviosia ja kaksi kokonaan muovia. Muoviteollisuus onkin yksi Lahden vahvoista klustereista. Muita nykyisiä klustereita, joita on tarkoitus edelleen vahvistaa ja joiden osaamista syvennetään yliopisto- ja korkeakouluyhteistyöllä ovat ympäristöala, metalli-, ja puuteollisuus. Liikevaihdolla mitaten teollisuusyritykset tuovat 74% alueen ympäristöalan liikevaihdosta. Lisäksi on vasta havaittu poikkeuksellisen vahva vilja-alan klusteri, joka on Suomen monipuolisin ja mittavin verkosto. Viljaa jalostavat ja viljatuotteita jatkojalostavat yritykset ovat tehneet seudulle huomattavia investointeja rakennuksiin ja koneisiin. Esimerkkinä Hartwall Oy, joka on tehnyt Suomen elintarviketeollisuuden kaikkien aikojen suurimman investoinnin. Sama yritys sai Lahden Kaupungin työllisyystoimikunnan myöntämän Vuoden 2004 työllistäjä kunniakirjan. Työvoiman saatavuus on lähivuosina ja tulevaisuudessa kriittinen kysymys kaikissa klustereissa ja kasvualoilla. Paikallisesti SAK:laisen ay-liikkeen tulee olla mukana kehittämässä näitä painopistealueita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Meidän on annettava työelämän tuntemuksemme käyttöön koulutuksia suunniteltaessa. Suunnitelmien toteutuessa seudulle syntyy paljon myös SAK:laisia työpaikkoja mm. palvelualoille ja elintarviketeollisuuteen. Nämä ovat myös aloja, joihin Kiina-ilmiö ei vaikuta.
Koulutiedotukseen on panostettava ja jäsenhankintaa tehostettava työpaikoilla. Nämä toimet ovat saattaneet unohtua yritysten ainoastaan supistaessa ja lopettaessa toimintaansa. Uusille nuorille jäsenille on annettava mahdollisuus osallistua toimintaan ja jaettava vastuullisia tehtäviä. On siirrettävä kokemuksen antamaa tietoa uudelle palkansaajasukupolvelle. Itse olin SAK:n Lahden nuorten toimintaryhmän mukana Helsingin vierailulla, jossa Hakaniemessä todettiin Lahden kuuluvan kahden aktiivisimmin toimivan toimintaryhmän joukkoon. Se oli hienoa kuulla koska olemme Lahdessa panostaneet nuorten toimintaan. Silti tähän toimintaan mahtuu vielä paljon toimijoita, joita toivottavasti saamme kun Lahden seudulle syntyy vuosina 2005 -2008 2000 uutta työpaikkaa – strategian mukaisesti. Ja palatakseni Lahden rakenteelliseen työttömyyteen – me emme saa unohtaa niitä ihmisiä, jotka olivat luomassa Lahdesta Suomen Chicagon eli erään Suomen teollistuneimmista paikkakunnista. Työllistämis- ja syrjäytymistä ehkäiseviä toimenpiteitä on edelleen jatkettava heille jotka ovat pudonneet vauhdista. Keväällä 2003 aloittanut uusi kaupunginjohtaja antoi myönteisen signaalin korottamalla työllistämismäärärahoja tälle vuodelle. Mutta muistutan tässä kaupungin ykkösketjua NHL-säännöstä eli pelaaja on yhtä hyvä kuin viimeinen hänen vaihtonsa. Jäämme odottamaan vuoden 2005 talousarvio esitystä.
Näillä sanoin toivotan Valtakunnallisten SAK-päivien osanottajat tervetulleeksi Lahteen ja viihtymään niin täällä Kokous- ja kongressikeskus Sibeliustalossa kuin myös majoitus- ja illanviettopaikoissa. Aamun vinkiksi sanoisin vielä, että yksi syy elintarviketeollisuuden investointeihin Lahteen on erittäin hyvälaatuinen vesijohtovesi.